Hiljaisuus

Via Silentiissa viljellään hiljaisuutta. Sitä tehdään lempeän kurinalaisesti. Yhteisössä saa kokemuksen siitä, miltä tuntuu nauttia aamiaista tai iltapalaa yhdessä, kontaktissa toisiin, mutta ilman puhetta; miltä tuntuu valmistaa ruokaa meditoiden, keskittyen hiljaa vain siihen, mitä on tekemässä; miltä tuntuu, kun karsii ulkoiset ärsykkeet vähiin ja antaa tilaa itsen kuuntelulle, Jumalan kuuntelulle, luonnon kuuntelulle. Omaa hiljaista aikaa voi hyvin viettää lukemalla, kirjoittamalla, ulkoilemalla, neulomalla... tai vain olemalla. Sähköisten viestimien osalta rohkaisemme pitämään ne kiinni, ainakin äänettöminä. Luostarin ulkopuolella oleviin on joskus tarpeellista pitää yhteyttä, mutta sekin on hyvä pitää vähissä. 

Ja muista, hiljaisuus on Jumalan äidinkieli.